Sanasto
Lyhyet määritelmät kansanopistojen mediakoulutusten vertailussa käytetyille käsitteille
Julkaistu: 18. heinäkuuta 2026
Tämä sivu kokoaa kansanopistot.org-tutkimussarjassa (osat 1–2) käytetyt keskeiset käsitteet lyhyinä, itsenäisinä määritelminä. Jokainen määritelmä linkittyy raporttiin, jossa käsitettä käytetään käytännön esimerkin kautta.
Deterministisyys (tekoäly)
Deterministinen järjestelmä tuottaa aina saman tuloksen samalla syötteellä. Suuret kielimallit eivät ole deterministisiä: sama kehote voi tuottaa eri vastauksen eri kerroilla, ja malli voi ”hallusinoida” eli esittää virheellistä tietoa varmana faktana.
Lähde: Tekoälyanalyysi (osa 2)
Prompti-injektio
Prompti-injektio on hyökkäystapa, jossa käyttäjä tai ulkopuolinen sisältö saa tekoälyn ohittamaan sille annetut ohjeet tai turvarajat. Ilman injektiosuojausta tekoälyä hyödyntävä sisällöntuotanto tai automaatio on haavoittuvainen manipuloinnille.
Lähde: Tekoälyanalyysi (osa 2)
Hallusinaatio (tekoäly)
Hallusinaatio tarkoittaa tilannetta, jossa tekoäly tuottaa itsevarman kuuloista mutta virheellistä tai keksittyä tietoa. Deterministisyyden puutteen ja hallusinaation ymmärtäminen on edellytys sille, että tekoälyn tuloksia osataan tarkistaa kriittisesti.
Lähde: Tekoälyanalyysi (osa 2)
Digitaalinen saavutettavuus
Digitaalinen saavutettavuus tarkoittaa, että verkkosivustot, sovellukset ja digitaalinen sisältö ovat kaikkien käytettävissä riippumatta henkilön kyvyistä tai käyttämistä apuvälineistä. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa alt-tekstejä kuville, tekstityksiä videoille ja WCAG 2.1 AA -standardien noudattamista.
Saavutettavuuspesu (accessibility washing)
Saavutettavuuspesu tarkoittaa tilannetta, jossa organisaatio markkinoi itseään saavutettavana viittaamalla yksittäiseen osittaiseen toimenpiteeseen, vaikka valtaosa toiminnasta ei täytä saavutettavuusvaatimuksia.
Inkluusioparadoksi
Inkluusioparadoksi kuvaa tilannetta, jossa oppilaitos edistää aidosti inkluusiota kasvokkaisessa opetuksessa (esimerkiksi erityisryhmien kursseilla), mutta tuottaa samalla digitaalista sisältöä, joka sulkee samat ryhmät ulkopuolelle. Termi otettiin käyttöön Laajasalon opiston tapauksessa.
Siilo-paradoksi
Siilo-paradoksi kuvaa tilannetta, jossa oppilaitoksella on todistettua syvällistä osaamista jollain alalla, mutta osaaminen ei valu organisaation muille koulutuslinjoille. Termi otettiin käyttöön HEO Kansanopiston tapauksessa, jossa tekoäly-linjan osaaminen ei näy talon muissa opetussuunnitelmissa.
Lähde: Tekoälyanalyysi (osa 2)
Kansanopisto
Kansanopisto on suomalainen vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa yleensä lukuvuoden mittaisia, ei-tutkintoon johtavia opintolinjoja. Suomessa on 74 kansanopistoa.
Tekoälyn käyttöä koskeva ohjeistusvelvoite
Suomessa koulutuksen järjestäjän — myös kansanopiston — tehtävänä on Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistuksen mukaan linjata tekoälyn käytöstä organisaationsa toiminnassa ja arvioida käyttöön otettavien tekoälyjärjestelmien lainmukaisuus lainsäädännön (mm. EU:n tekoälyasetuksen, tietosuoja-asetuksen ja lain vapaasta sivistystyöstä) pohjalta ennen käyttöönottoa.